MERIKAARRON KOULU

         


Koulun oppilaat ja henkilökunta yhteiskuvassa 8.10.2009

Nettinäyttelyssä koululaisten piirustuksia ja kirjoitelmia edellisiltä vuosilta

KUVIA MERIKAARRON KOULUN 120-VUOTISJUHLASTA 2.10.2010

Yhdistysten esittelypisteillä

Taidenäyttelyn lumoa

Naisyhdistyksen kalusto katettuna

Vieraita odotteleva sali

Tunnelma tiivistymässä

Tyttöorkesteri jammailee

Kanteleiden kavalkadi

Kantaesitys historiallisesta runosta

Merikaarron kuoro soi

Opettajat visioimassa tulevaisuutta

Yleistä

Merikaarron koulu on perustettu vuonna 1889. Vuonna 2015 se on esikouluineen 7-luokkainen peruskoulun ala-aste, jossa on toistasataa oppilasta. Iltaisin koulun tiloissa toimii erilaisia harrastusryhmiä ja liikuntasaleissa on lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin urheiluseurojen ja yksityisten harjoitusvuoroja.

Merikaarron koulun erityispiirteitä ovat ruotsin kielen suihkutus (esikoulussa sekä ensimmäisellä ja toisella luokalla) sekä pajatoiminta, josta esimerkkeinä salibandy, kokkaus, kädentaidot ja musiikkiin ja muihin taiteisiin liittyvät pajat.

Merikaarron koulu
Merikaarrontie 774
66510 MERIKAARTO

Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@vaasa.fi. Lisätietoja löytyy Vaasan kaupungin ylläpitämiltä virallisilta koulun sivuilta.

 


Merikaarron koulun pihapiiriä. Rakennukset remontoitiin kauttaaltaan vuonna 2001.

Henkilökunta 2012. Kuva: Foto Airaksinen

 

Koulun historiaa

Merikaarron kansakoulun aloituslupa. (Asiakirja on Vähänkyrön kunnan arkistossa)

Keisarillisen Suomen Senaatin
Kirkollis-asiain Toimituskunnan
päätös Koulutoimen Ylihallituksen kirjelmässä viime Toukokuun 13 päivällä tekemän esityksen johdosta apulisän myönnyttämisestä yleisistä varoista opettajattaren palkkaamiseksi siinä pojille ja tytöille yhteisessä ylemmässä kansakoulussa, jonka Wähänkyrön kunta on päättänyt toimeen panna Merikarton kylässä, johon asiaan kuuluvat kirjat osoittavat, muun muassa että koulu sijoitetaan omaan rakennukseen, josta pohjapiirros on asiakirjoihin liitetty; sekä että opettajattarelle on vakuutettu ei ainoastaan tarpeelliset asuinhuoneet, kyökkineen ja ulkohuoneineen sekä poltinpuut ja noin puolentoista tynnyrin-alaa peltomaata, vaan sen lisäksi kaksisataa markkaa rahaa vuodessa (noin 850 euroa vuoden 2003 rahassa): Annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollis-asiain Toimituskunnassa, Helsingissä, Kesäkuun 26 päivänä 1890.
Kirkollis-asiain Toimituskunta on ottanut tämän asian tutkittavakseen ja tahtoo, nojautuen Toukokuun 11 päivänä 1866 annettuun armolliseen asetukseen kansakoulutoimen järjestämisestä, tämän kautta säätää, että opettajattaren palkkaamiseksi puheena-olevassa koulussa on Waltiosäätyjen siihen tarkoitukseen myönnyttämistä varoista maksettava kuudensadan (600) markan suuruinen apuraha vuosittain, joka rahamäärä koulujohtokunnan tilauksella saadaan nostaa Waasan läänin rahastosta vuosineljänneksittäin, lukien ensimmäisestä päivästä sitä kuuta, jona opettaminen koulussa on alkanut, ja sen jälkeen niin kauan kun koulu asianmukaisesti voimassa pidetään. Niin olkoon kaikkien asianomaisten noudatettavana.

Kirkollis-asiain
Toimituskunnan
v.t. Päällikkö, Senaattori Fr. Levche.

J. A. Norman

Päätös koskeva apulisän myöntämistä ylemmälle kansakoululle Wähänkyrön kunnan Merikarton kylässä.


Merikaarron kansakoulun ensimmäiset oppilaat vuonna 1890. Koulu aloitti toimintansa 1 päivä lokakuuta. (Asiakirja on Vähänkyrön kunnan arkistossa)

Nimi Syntymäaika Wanhempain nimi Wanhempain sääty Kylä
Tuomas Eskelä 2.1.1880 WähäKyrö Liisa Eskelä Itsellinen Merikaarto
Johannes Salminen 3.8.1879 Wähäkyrö Tuomas Salminen Itsellinen Merikaarto
Mikko Waali 22.5.1879 Wähäkyrö Jaakko Waali Talollinen Merikaarto
Mikko Raukko 22.3.1880 Wähäkyrö Mikko Raukko Torppari Merikaarto
Johannes Sauso 8.12.1882 Wähäkyrö Herman Sauso Talollinen Merikaarto
Emil Wiljam Wirtanen 27.8.1881 Wähäkyrö Liisa Wirtanen Itsellinen Merikaarto
Nestor Trasti 17.3.1882 Wähäkyrö Simon Trasti Itsellinen Merikaarto
Juho Ellilä 27.5.1881 Wähäkyrö Jaakko Ellilä Talollinen Merikaarto
Jaakko Arthur Rintala 13.5.1880 Wähäkyrö Juha Rintala Talollinen Torkkola
Juha Ritari 1.5.1881 Wähäkyrö Juha Ritari Itsellinen Merikaarto
Jaakko Ritari 27.5.1879 Wähäkyrö Juha Ritari Itsellinen Merikaarto
Mikko Peltoniemi 17.9.1878 Wähäkyrö Mikko Peltoniemi Itsellinen Merikaarto
Frans Theodos Sippola 3.8.1878 Wähäkyrö Iisakki Sippola Talollinen Merikaarto
Mikko Seppälä 12.10.1879 Wähäkyrö Mikko Seppälä Talollinen Merikaarto
Jaakko Kukko 25.9.1877 Wähäkyrö Jaakko Kukko Talollinen Merikaarto
Tuomas Kukko 27.12.1878 Wähäkyrö Mikko Kukko Talollinen Merikaarto
Iisakki Eerikki Sorvari 29.2.1877 Wähäkyrö Iisakki Sorvari Talollinen Saarensivu
Otto Myntti 10.6.1880 Wähäkyrö Jaakko Myntti Talollinen Järvenkylä
Mikko Uusitalo 2.11.1878 Wähäkyrö Maija Uusitalo Talollinen Järvenkylä
Juha Vaali 23.12.1880 Wähäkyrö Juha Vaali Itsellinen Merikaarto
Frans Eliel Eskeelä 9.2.1882 Wähäkyrö Juha Eskeelä Talollinen Merikaarto
Juha Eskeelä 21.4.1878 Wähäkyrö Juha Eskeelä Talollinen Merikaarto
Edvard Anttila 5.7.1878 Wähäkyrö Jaakko Anttila Itsellinen Merikaarto
Adolf Anttila ??.??.???? Wähäkyrö Jaakko Anttila Itsellinen Merikaarto
Mariia Kukko 24.5.1880 Wähäkyrö Isak Kukko Torppari Merikaarto
Fredriika Backman 18.4.1880 Wähäkyrö Mikko Backman Itsellinen Merikaarto
Sofiia Seppälä 9.9.1879 Wähäkyrö Susanna Seppälä Itsellinen Merikaarto
Mariia Ladvala 6.6.1882 Wähäkyrö Mariia Ladvala Talon omistaja Torkkola
Susanna Eliina Ladvala 30.3.1878 Wähäkyrö Mariia Ladvala Talon omistaja Torkkola
Hilma Mariia Kaija 4.7.1880 Wähäkyrö Tuomas Kaija Kauppias Merikaarto
Eliina Peltoniemi 23.2.1881 Wähäkyrö Mikko Peltoniemi Itsellinen Merikaarto
Anna Liisa Sauso 20.9.1880 Wähäkyrö Jaakko Sauso Talollinen Merikaarto
Susanna Lukkarla 20.10.1878 Wähäkyrö Simo Lukkarla Talollinen Hyyriä
Frediika Ellilä 25.2.1877 Wähäkyrö Jaakko Ellilä Talollinen Torkkola
Eliisa Wilhelmiina Ellilä 20.9.1875 Wähäkyrö Herman Ellilä Talollinen Torkkola
Maria Aliina Salminen 8.10.1881 Wähäkyrö Tuomas Salminen Itsellinen Merikaarto
Hilma Eliina Myntti 14.9.1880 Wähäkyrö Tuomas Myntti Talollinen Järvenkylä
Mariia Safiina Mäenpää 2.9.1878 Wähäkyrö Juha Mäenpää Talollinen Merikaarto
Aliina Eliisabeth Mäenpää 4.12.1880 Wähäkyrö Juha Mäenpää Talollinen Merikaarto
Johanna Kesti 21.7.1879 Wähäkyrö Juha Kesti Talollinen Saarensivu
Josefiina Kukko 19.11.1875 Wähäkyrö Jaakko Kukko Talollinen Merikaarto
Hilma Trasti 14.7.1879 Wähäkyrö Simo Trasti Itsellinen Merikaarto
Hilma Aliina Skarra 5.3.1880 Wähäkyrö Sofiia Skarra Itsellinen Merikaarto
Beata Loviisa Knooka 9.7.1878 Wähäkyrö Matti Knooka Talollinen Merikaarto
Kalle Backman 27.7.1877 Wähäkyrö Mikki Backman Itsellinen Merikaarto
Mikki Wanhala 25.3.1879 Wähäkyrö Juha Wanhala Talollinen Järvenkylä
Juha Lehtinen 27.12.1879 Wähäkyrö Jaakko Lehtinen Itsellinen Merikaarto
Alma Frederiika Nordberg 20.9.1880 Wähäkyrö Maria Nordberg Itsellinen Merikaarto
Johanna Nikko 8.11.1879 Wähäkyrö Jaakko Nikko Talollinen Tapoila
Regiina Ellilä 9.7.1877 Wähäkyrö Anna Ellilä ? ?

 

Merikaarron lauttasilta ja sen puuttuminen vaikutti koululaisten elämään.
(Tiedot kerätty Vähänkyrön kunnan arkistossa olevista Merikaarron koulun asiakirjoista)

Päiväkirja 4.11.1900 kertoo, että "J. Knooka, H. Knooka, Senja Norberg ym. Poissa. Oli paljon vettä sillalla etteivät useat oppilaat päässeet yli"
Pöytäkirja 25.2.1926: "Koska vanhaa lauttasiltaa ei tulla enää panemaan joen ylikulkua varten, päätettiin kunnanvaltuustolta pyytää 5520 markkaa 31 koululapsen kyytiä ja majoitusta varten kelirikon ja sulan aikana".
Pöytäkirja 21.8.1926: "Oppilasten joen ylitse kulettaminen päätettiin antaa huutokaupalla vähimmän vaativalle maanantaina 23 päivä klo 7 ipp."
Pöytäkirja 14.4.1727: "Lasten joen ylikulku myytiin huutokaupalla ja alimman tarjouksen teki T. Koskela 15 markkaa päivältä"
Alla kirjoitus: "Ylikuletuksen otan huolekseni. Tuomas Koskela".
Pöytäkirja 30.8.1927: "Lasten joen ylikulku myytiin huutokaupalla ja alimman tarjouksen teki Hanni Levander 16 mk 50 p.".
Pöytäkirja 20.9.1927: "Koska Hanni Levander on luopunut ylikuljetuksesta, hyväksytään lasten kuljetus Eino Kukolle 16 mk. 50 p. päivältä".
Pöytäkirja 26.8.1928: "Lasten joen ylikulku myytiin huutokaupalla ja alimman tarjouksen teki Juho Ellilä 18 mk päivältä joka hyväksyttiin"


Pöytäkirja 1.10.1900: Koska leipäin paistin uuni opettajan kyökissä ei ensinkään täyttänyt tarkoitustaan, vaan pysyi aina kylmänä, vaikka sitä miten lämmitettiin, eivätkä leivät paistuneet, niin päätettiin, ja kun sitä lähemmin tarkastettaessa havaittiin pellin olevan rauskan, siihen päätettiin laittaa uusi pelli ja kutsua muurarin tätä korjaamaan:

Merikaarron koulun opettajat:

Lagerström, Julia Matilda, vv. 1889 - 1891.
Myntti, Jaakko, kyläkoulunopettaja, va. 1891 - 1892.
Staudinger (Vaismaa), Johanna, vv. 1892 - 1898.
Perttilä, Johanna, va. 1898 - 1900.
Hyvärinen, Hanna Augusta, va. 1900 - 1902.
Pyhtilä, Fanny Sofia, vv. 1902 - 1909.
Jussila, myöhemmin Vaismaa, Hilda Josefina, vv. 1909 - 1920.
Hänellä sijaisena keväällä 1929 Jahkola, Alma Aliina.
Peltoniemi, Fanny Matilda, vv. 1920 - 1921

Johtokunnan esimiehinä ovat toimineet:

Juha Eskelä, talollinen vv. 1890 - 1891 ja 1901 - 1902.
Jaakko Kukko, " vv. 1892 - 1895.
Herman Sauso, " vv. 1896 - 1897.
Tuomas Kaija, kauppias vv. 1898 - 1899.
Juho Karra, talollinen v. 1900.
Jaakko Törvi, " v. 1902.
Mikko Vaali " vv. 1908 - 1919.
Juho Vaali " vv. 1919 - 1920.

Kunnankokouksessa 1889 päätettiin Merikaarron koulun perustaminen. Johtokuntaan valittiin:
Talolliset Juho Mäenpää, Juho Eskelä, Jaakko Kukko, lautamies Iisakki Sippo, emäntä Maija Sauso ja neiti Mari Malander Merikaarrosta ja Saarensivulta Juho Koski, Torkkolasta Jaakko Posti ja Järvenkylästä Jaakko Myntti nuorempi. Nimismies Niilo Kustaa Stolpe valtuutettiin olemaan mukana alkujärjestelyissä.

M. O. Karttunen Vähänkyrön koulut sivuilla 95 ja 96: "1908 oli luovuttiin koulujen yhteisestä johtokunnasta ja joka koululle oli valittu oma johtokunta. Ensimmäisessä kokouksessa oli merkitty pöytäkirjan alkuun: Useita vuosia on koulumme ollut lapsipuolen asemassa. Täältä metsäkylistä kun on vaan pienin voimin otettu osaa koulujen yhteisiin kokouksiin. Siispä lämpimin tuntein alkaa koulumme uusi johtokunta toimensa koituvan koulunsa tosihyödyksi."

Näin on huomattava, että Merikaarto oli asukkaittensa mielestä silloin metsäkylä. Saman kirjan sivulla 109 mainitaan, että kouluhallitus määräsi Merikaarron opettajan Fanny Pyhtilän pitämään jatkokursseja koulullaan 100 tuntia ja siitä oli palkkio 300 markkaa. Ennen oppivelvollisuuskoulua pidettiin Merikaarrossa jatkokursseja 9 vuotena, 1908 - 1909, 1910 - 1912, 1914 - 1915.


Koulun opettajina ovat toimineet vuoden 1921 jälkeen:

1. opettajana:

Rikman, Fanny Maria vv. 1921 - 1923.
Frang, Toini Ilmi Elisabet " 1923 - 1924.
Martikainen, Hanna " 1924 - 1951, siirtyi eläkkeelle.
Ojanen Mauno, voim. yo. va. " 1951 - 1952.
Talvitie, Kalevi " 1952 - 1958.

2. opettajana:

Nurmiranta, Antti, vv. 1921 - 1922. Keväällä oli sijaisena Soini, Reino Valdemar yo.
Nurmio, Matti " 1923 - 25. Virka lakkautettiin ja oli lakkautettuna 1925 - 1944
Elsa Kauppila ainakin vuonna 1923 (Oli myös Naisyhdistyksen tilintarkastajana yhdessä Toini Frang'in kanssa, RK).
Mäenpää, Hilda Elviira, va. siirto-op. " 1944 - 1945.
Virka oli lakkautettuna 1945 - 1950.
Johansson (os. Aho) Ritva-Liisa yo. va. " 1950 - 1951.
Oksala Anna-Maija " 1951 - 1952.
Saarikoski, Eeva yo. va. " 1952 - 1953.
Tuomisto Anna-Liisa " 1953 - 1986

3. opettajana (alakoulunopettaja):

Vuoksela, Laimi Susanna vv. 1921 - 1922.
Miettinen, Hanna " 1922 - 1923.
Kauppila, Elsa Eliina " 1923 - 1924.
Huru, Anni Vilhelmiina " 1924 - 1951, siirtyi eläkkeelle.
Ojanen, Maija-Liisa, rouva va. " 1951 - 1953.
Talvitie, Lea, rouva va. " 1953 - 1957, kolmannen opettajan virka lakkasi.

Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet:

Törvi, Tuomas vv. 1922 - 1928
Kaarto, Viljami " 1929 - 1930
Vallin, Rikhard " 1931 - 1938
Seppälä, Mikko " 1938 - 1940
Seppälä, Väinö " 1940 - 1951
Kukko, Eino " 1951 - 1960
Frans Ellilä " 1960 - 1962
Vilho Karila " 1962 - 1968
Reijo Seppälä " 1968 - 1969
Lauri Saarinen " 1969 - 1972
Erkki Kytönen " 1973 - 1980
Salme Syri " 1981 - 1988
Helena Rinkineva " 1989 - 1992
Reino Kiviranta " 1993 - 1996
Markku Lehtimäki " 1997 - 1198
Seppo Haukilahti " 1999 - 2000
Teija Kiviranta " 2001 - 2002
Minna Rintala " 2003 - 2004
Tapio Seppä " 2005 - 2006
Tanja Hakanen " 2006 -

Mm. 1933 oli vähävaraisille oppilaille voitu koulusta myöntää voileipiä, maitoa ja kirjoja ilmaiseksi.

1937 viisi merikaartolaista oppilasta oli laitettu ruotsalaiseen kansakouluun. Johtokunta totesi, että nämä kuuluvat suomalaiseen kouluun ja päätyi jättämään asian yleiselle syyttäjälle, kun suulliset ja kirjalliset kehotukset vanhemmille eivät johtaneet tulokseen.

1941 kaksi koululaista oli laitettu ruotsalaiseen kouluun. Heidän vanhemmilleen annettiin johtokunnan toimesta suullinen kehotus laittaa oppilaat suomalaiseen kouluun ja se tuottikin tulosta.

Koulun oppilas Aulis Honkanen hukkui heikkoihin jäihin 7.11.1945 Merikaarronkosken yläpuolella.

Opettajat:
1951 - 1952
Anna-Maija Oksala, Mauno Ojanen, Maija-Liisa Ojanen
1952 - 1953
Talvitie Kalevi, Maija-Liisa Ojanen, Eeva Saarikoski
1953 - 1954
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto. Tuntiopettajat Akseli Harmaala ja M. Hautala
1954 - 1955
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1955 - 1956
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1956 - 1957
Kalevi Talvitie, Lea Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1957 - 1958
Kalevi Talvitie, Anna-Liisa Tuomisto
1958 - 1959
Kalevi Talvitie 31.7 saakka, Anna-Liisa Tuomisto , Harri Takaneva 1.8. - 31.12,
Harrin sijaisena kevätlukukaudella Mauri Kivimäki.
1959 - 1960
Anna-Liisa Tuomisto, Harri Takaneva
1960 - 1961
Anna-Liisa Tuomisto, Harri Takaneva
1961 - 1962
Anna-Liisa Tuomisto, Harri Takaneva 1.1. - 31.7, Raimo Havusela 1.8. - 31.12
1962 - 1963
Raimo Havusela, Anna-Liisa Tuomisto, Tuomiston sijaisena 1.12 - 12.12. rva Seija Havusela, 13.12 - 21.12 rva Marja-Liisa Rantamäki
1963 - 1964
Raimo Havusela virkavapaalla 1.9. - 21.12, Havuselan sijaisena yo. Raimo Matias Hiiri, Anna-Liisa Tuomisto, Tuomiston sijaisena 1.1. - 31.5. lt.op. Marja Annikki Lähdemäki
1964 - 1965
Raimo Havusela, Anna-Liisa Tuomisto, Pentti Juhani Kokko 1.9.-65=>
1965 - 1966
Havuselan sijaisena Erkki Järvinen 1.1 - 31. 5, Anna-Liisa Tuomisto, Pentti Juhani Kokko 31.7 saakka, Raija Saarinen ruotsin kieli III - IV luokille
1966 - 1967
Anna-Liisa Tuomisto, Pentti Juhani Kokko 1.1 - 31.7, Kaarle Myllyluoma 1.8. - 31.12, Raija Saarinen ruotsin kieli III - IV luokille, Pirkko Salo VI luokka
1967 - 1968
Autio Martti 1.1. - 31.7, Antti Köykkäneva 1.8. - 31.12, Anna-Liisa Tuomisto, Hely Irmeli Potka enlannin kieli
1968 - 1969
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Juhani Pettersson englanninkieli
1969 - 1970
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1970 - 1971
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1971 - 1972
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1972 - 1973
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Hilda Toivola sijaisena 8 päivää.
1973 - 1974
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Anja Välimäki, kiertävä erityisopettaja.
1974 - 1975
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto
1975 - 1976
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko. Ritvan äitiysloman sijaisena 3.12.1975 - 2.7.1976 Laura Lintala.
1976 - 1977
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko Ritvan äitiysloman sijaisena 7.2.1977 - 7.7.1977 Laura Lintala.
1977 - 1978
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko. Ritvan äitiysloman sijaisena 16.8.1978 - 21.12.1978 Sirpa Koskela.
1978 - 1979
Antti Köykkäneva, Anna-Liisa Tuomisto, Ritva Kukko, Ritvan sijaisena Sirpa Koskela. Salme Räyhäntausta.
1979 - 1980
Antti Köykkäneva, Liisa Tuomisto, Ritva Kukko, Ritvan sijaisena Raija Niemi 14.11.1979 - 9.3.1980, Salme Räyhäntausta. Koulujen yhteinen englannin opettaja Leena Nikula
Liisa Tuomiston aloitteesta oli järjestetty kylänraitin siivoustalkoot samana keväänä ja siitä lähti onkin siivottu joka kevät. Koulussa 93 oppilasta.
1980 - 1981
Antti Köykkäneva, Liisa Tuomisto, Ritva Kukko, Raija Sandberg
Merikaarron ala-asteen rakennus- ja saneeraustöitä on tehty kunnan omana työnä. Antti Köykkäneva valittiin vuoden merikaartolaiseksi.. 98 opilasta.
1981 - 1982
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Ritvan äitiyslomansijaisena Sirkka-Liisa Mäki 15.3. - 28.5.1982, Raija Sandberg, Liisa Tuomisto, Matti Hahto.
1982 - 1983
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko (sij. Sirkku Vainio-Hynnilä), Raija Sandberg, Liisa Tuomisto, Timo Vainio-Hynnilä.
Merikaarron koulu voitti Vähänkyrön koulujen välisen "Maitokannukisan". Keväällä jaettiin Merikaarron ala-asteella kylätoimikunnan lahjoittamat "Hyvän käyttäytymisen" -stipendit, lasten huomion kiinnittämiseksi tähän perin tärkeään asiaan. Timo Vanhala oli vaivojansa ja vapaa-aikaansa säästämättä opettamassa nykyaikaista tietoutta elektroniikan alueelta. 121 oppilasta.
1983 - 1984
Antti Köykkäneva, Johanna Kojola, Raija Sandberg (sij, Annele Sillanpää), Liisa Tuomisto, Timo Vainio-Hynnilä
21-31.5.-83 sijaisena Marita Grims. Liikuntasalihanke alkoi tänä syksynä. Suuret tulvat Kyrönjoessa. 130 oppilasta.
Merikaarron koulu oppilaineen ja opettajineen esiintyy Vähänkyrön Joulu 1984 nimisessä lehdessä.
1984 - 1985
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Raija Sandberg, Liisa Tuomisto, Timo Vainio-Hynnilä
Koululla on laajennettu ja rakennetaan edelleen liikuntasalin osalta. 123 oppilasta.
1985 - 1986
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Martti Muurimäki, Raija Sandberg, Liisa Tuomisto. Kouluavustaja Patrik Wester syyslukukaudella. Jaana Ahola 8. - 17. -86 alkaen. Inkeri Virtanen 10.3. alkaen
Syksyllä valmistunut liikuntahalli on jo ollut kaksien SM-tasoisten kisojen paikkana. Tyttöjen omana liikuntaharrastusmuotona perustettiin liikuntaryhmä SABIZA. Se pääsi läänin taidetapahtuman kautta valtakunnan loppuhuipentumaan. 123 oppilasta.
1986 - 1987
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Matti Hahto, Raija Sandberg (sijaisena Kristiina Kallio) Lea Seppälä, kerhonohjaaja Markku Sandberg
Vaasa - Vähäkyrö tien kunnostus toi kevyenliikenteenväyliä ja katuvalaistusta koulumatkoille. Neljä sotaveteraania olivat käyneet koululla kertoilemassa kokemuksistaan 126 oppilasta.
1987 - 1988
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko, Matti Hahto, Raija Sandberg (sijaisena Jaana Loukola) Lea Seppälä, Kristiina Kallio, kouluavustajina Satu Syri ja Aila-Mari Pajanen
Koululle saneerattiin asunnosta luokkatila, kun koulu sai kuudennen opettajan. 130 oppilasta.
1988 - 1989
Antti Köykkäneva, Ritva Kukko-Itäniemi, Lea Seppälä, Matti Hahto, Jyrki Itäniemi, Anne-Mari Viinamäki.
1989 - 1990
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Hahto Matti, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Ikkelä-Koski Jarkko
Ollikainen Tuulia, kouluavustaja
Harjunpää Katja, kouluavustaja
Urus Lea ala-asteiden yhteinen erityisopettaja.
Rinkineva Helena, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 140
Merikaarron koulu vietti 100-vuotisjuhlaa.

1990 - 1991
Merikaarron koulu täytti satavuotta vuoden 1990 syksyllä. 100-vuotishistoriikin laati Salme Syri.
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla
Hahto Matti, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
vs. Halonen Satu
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Svenns Raija
Svenns Raija, tilapäinen tuntiopettaja
Rinkineva Helena, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 142

1991 - 1992
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla 1.8.-91 - 31.7.-92
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
vs. Ikonen Toivo 13.8.-91 - 31.7.-92
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
vs. Vesanto-Kallio Anne 13.8.-91 - 2.9.-91
vs. Kaskenviita Tuulikki 31.1.-92 - 30.6.-92
Rinkineva Helena, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 136

1992 - 1993
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Sandberg Raija, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
vs. Ikonen Toivo 17.8.-92 - 5.6.-93
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
vs. Munkki Marianne 14.9.-92 - 31.12.-92
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 134

1993 - 1994
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla 16.8.-93 - 31.12.-93
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 130

1994 - 1995
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 130

1995 - 1996
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
vs. Taittonen Mikko 15.8.-94 - 15.5.-95
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Vainionpää Erja 2.1.-95 - 3.6.-95
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Reino, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 123

1996 - 1997
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Vainionpää Erja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Välimäki Tuija, tuntiopetus / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Lehtimäki Markku, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 132

1997 - 1998
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Höglund Pia, tuntiopettaja / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Lehtimäki Markku, johtokunnan puheenjohtaja
142

1998 - 1999
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Höglund Pia, tuntiopettaja / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Haukilahti Seppo, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 136


1999 - 2000
Köykkäneva Antti, koulunjohtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Viinamäki Anne-Marie, luokanopettaja / varajohtaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Höglund Pia, tuntiopettaja / esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Vennerholm Anne-Mari, kouluavustaja
Haukilahti Seppo, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 137

Koulun luokkatoimikunta teki historiaa. Se valmisti Merikaarronkylän oman lehden nimeltä Merikaarto. Lehden pääkirjoituksessa opettaja Antti Köykkäneva kirjoittaa:

Kalttulanmäellä toukokuun alussa 1999

Hyvät Lukijat!

Jo vuosia on eri yhteyksissä puhuttu tarpeesta tehdä merikaartolaisille oma tiedotuslehti. Kun sitten luokkatoimikunta innostui lehden teosta, kohtasivat tarve ja tekijät.

Tänään toukokuun alkupäivinä näyttää siltä, että lehden tekeminen on hyvissä käsissä ja että se valmistuu koulun loppuun mennessä. Lehden tekeminen onnistui vain sillä, että löytyi henkilöitä, jotka olivat valmiita tekemään töitä vapaa-aikanaan ja että hankkeelle löytyi tarpeeksi taloudellisia tukijoita.

Luokan puolesta haluan kiittää luokkatoimikuntaa ja erikoisesti niitä, jotka uhrasivat vapaa-aikansa lehden rakentamiseen. Kiitoksia myös teille, jotka rahallisesti olette tukeneet lehden tekoa. Kiitokset myöskin ahkerille avustajille, jotka juttuja kirjoittamalla tai muuta materiaalia hankkimalla toteuttivat merikaartolaisten oman lehden.

Toivon lehdelle runsaasti käyttöä. Samalla toivoisin, että uusi lehti ilmestyisi pian uudelleen. Perusainekset lehden tekemiseen ovat nyt koossa.

Hyvää kesää 1999 merikaartolaiset!

Päätoimittaja Antti Köykkäneva.

Lehden Sisällysluettelo

Hyvät lukijat! Vanhoja murresanoja. Merikaarron historiaa. Merikaarron uusjako. Kyrönmaan ensimmäinen kyläyhdistys Merikaartoon. Merikaarron koulu. Martta Kiviranta - Merikaarron vanhimpia asukkaita. Haanpää palvellut kyläläisiä 30 vuotta. Merikaarron kirjasto. Siltaranta - seurakunnan monitoimitilat. Vähänkyrön kylien kehittämishanke. Oppilaat kunnanjohtajan vieraina. Soittoniekkoja Merikaarrossa. Merikaarron lämäri myötätuulessa. Entisöinti KS Laitinen Tmi. Kotasen puutyö laajentaa kymmenettä kertaa. "Merikaarto kuuron lapsen perheen silmin". Aktiivinen merikaartolainen Matti Hakala. Vähänkyrön Kisa ry. Vähäkyrö - Seura ry. Kyrönmaan Mielenterveysomaiset ry. Kyrönmaan Opisto - kylillä ja keskuksissa. Merikaarron Kyläkalusto. Merikaarto - Seura ry. Jousiammuntaseura Ares ry. Vähänkyrön sotainvalidit ry. Vähänkyrön invalidit ry. Suomen Punainen Risti, Vähänkyrön osasto. Neljän Kylän Piiri ry. Vähänkyrön 4H-Yhdistys ry. Vähänkyrön Viesti ry. Yritykset, joita haluamme kiittää lehden toteutumisessa. Yrityksiä aakkosjärjestyksessä. Merikaartolaisia koskettavia yhdistyksiä.


2000 - 2001
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintamäki Päivi, ala-asteiden yhteinen englannin opettaja
Kiviranta Teija, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 127

2001 - 2002
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Kiviranta Teija, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 131

2002 - 2003
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Ikonen Toivo, ala-asteiden yhteinen erityisopettaja
Rintala Minna, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 128

2003 - 2004
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
vs. Ranta Toni-Mikael 13.1.-05 - 29.5.-04
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
vs. Mäkiharju Ulla 7.1.-04 - 30.6.-04
Uotila Turkka, luokanopettaja 1.8.-04 - 31.7.-05
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Rintala Minna, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 122

2004 - 2005
Viinamäki Anne-Marie, koulun johtaja
Honkamaa Olavi, luokanopettaja
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Uotila Turkka, luokanopettaja 1.8.-04 - 31.7.-05
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Tapio Seppä , johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 126

Opettajat 2005-2006.
Viinamäki Anne-Marie, rehtori
Honkamaa Olavi, luokanopettaja, vararehtori
Kukko-Itäniemi Ritva, luokanopettaja
Seppälä Lea, luokanopettaja
Tähti-Kangasniemi Kirsi, luokanopettaja
Salonperä Timo, luokanopettaja 1.8.-05 - 31.7.-06
Vierola Päivi, tuntiopettaja/esiopetus
Ikonen Toivo, erityisopetus
Sari Eskelä, johtokunnan puheenjohtaja
Oppilasmäärä 126

Merikaarron koulun johtokunta 2005 - 2008 jäsen / varajäsen
Tapio Seppä, kevät-06-08 Tanja Hakanen/ Harri Lammi
Sari Eskelä, puheenjohtaja / Päivi Syrjälä
Seppo Mäkinen / Juha Valtari
Tarja Kaarto, varapuheenjohtaja / Raila Haikonen
Sami Mäenpää / Jouni Pajuluoma
Koululautakunnan edustaja Mikko Kangasniemi, kevät-06-08 Kai Kleemola
Esittelijä / pöytäkirjan pitäjä Anne-Marie Viinamäki

Koulun oppilasmäärät eri vuosina ovat olleet:

1990=> 140 1991=> 142 1992=> 136 1993=> 134 1994=> 130 1995=> 130 1996=> 130
1997=> 132 1998=> 142 1999=> 136 2000=> 137 2001=> 127 2002=> 131 2003=> 128
2004=> 122 2005=> 126 2006=> 126

 

Vanhat kyläkoulut / Merikaarron kyläkoulut.

ALKUOPPI ENNEN OPPIVELVOLLISUUTTA
Merikaarto on kautta aikojen ollut virikerikkaassa ympäristössä. asuttiin kielirajalla. Pitäjänkertomuksessa n. 1760 mainitaan, että kansan kieli on suomi, mutta useat, etenkin miehet, ymmärtävät ja puhuvat ruotsia. Maantie Korsholmasta pohjoiseen ja etelään kulki Merikaarron ja Vähänkyrön kautta pohjoiseen 1900-luvulle asti. Maakunnan väki kulki kylän ohi Korsholmaan, myöhemmin vanhaan Vaasaan markkinoille. Useilla oli Merikaarrossa sukulaisia, joiden luo tultiin yöpymään kaupunkimatkalla jo edellisenä iltana. Mukana oli myös ruotsinkielisiä, joiden oli kuljettava Ojaniemen sillan kautta.

Korsholman kartanon, Vaasan kaupungin ja myöhemmin Hovioikeuden läheisyys lisäsi tietoa ja tiedonhalua. Ruotsinkielisiäkin tavattiin jokisuulla ja Merenkurkun saaristossa kesäisillä kalastusmatkoilla, jotka ulottuivat Mikkelinsaarille asti.

KIRKKO ALKUOPETTAJANA
Alun perin korkeampi opetus oli kirkon hoidossa ja tähtäsi kirkollisen toimen hoitoon. Laajan kansan osalta kirkon kiinnostus tähtäsi uskonnolliseen tietämykseen. Kun kansa kävi säännöllisesti sunnuntaisin kirkossa ja vielä viikolla katekismussaarnoissa, voitiin ulkoa osaamista lisätä lukemalla opinkappaleita yhteen ääneen. Osaamista voitiin kuitenkin tehostaa lukutaidolla, jota Gezelius-piispat alkoivat vaatia. Lukkarit valjastettiin lukutaidon opettajiksi ja tietty taito tuli avioon vihkimisen ehdoksi. Vuonna 1854 määrättiin silloinen lukkari Lidman antamaan opetusta kuudessa eri paikassa pitäjällä. Alempi kouluopetus oli myöhemminkin pitkään kirkon hoivissa.

TAIDOT ENNEN KOULUA.
Ruotsin kieli virka- ja asiakirjakielenä varjosti suomenkielisen rahvaan kirjallisia harrastuksia, mutta kun katekismusta oli opittu lukemaan, syntyi monelle kaipuu lukea erilasia saarna- ja hartauskirjojakirjoja ja oppia kirjoittamaankin n.s.puolipränttiä.. Monia kirjoja ei ollut suomenkielellä painettuna saatavissa, joten Merikaarron mystikoiksi kutsutut miehet hankkivat käännöksiä ja käsin niitä kopioivat. Tästä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun liikkeestä on Merikaarron historiassa erillinen kappale otsikolla Hiljaiset kirjamiehet. Vanhimmat käsin kopioidut kirjat ja vanhimmat suomenkielellä kirjoitetut yksityiset asiakirjat ovat 1760-luvulta. Valaisevaa on havaita muutos, joka tapahtui Suomen Sodan jälkeen 1809. Merikaarrosta löytyi heti toistakymmentä miestä, jotka pystyivät suomeksi kirjoittamaan naapureille sopimuksia, testamentteja, kuitteja y.m. Jaakko Mikonpoika Kukko, s. 1800, kirjoitti molemmilla kielillä. Juuri kukaan ei vuoden 1830 jälkeen ylvästellyt kirjoittaneensa nimensä "omalla kädellä".

Merikaarron koulujen sijainnit merkittynä Merikaarron uusjaon pohjakarttaan vuodelta 1941

 

MERIKAARRON KYLÄKOULU
Vähäänkyröön päätettiin 1855 perustaa kansakoulu, käytännössä yläkoulu. Saman vuoden piispantarkastuksessa päätettiin pitäjään perustaa kuusi kyläkoulua lukutaidon ja laskennon alkeiden opettamiseksi. Yksi tällainen koulu sijoitettiin Merikaartoon.

Piipantarkastuksen jälkeen 1855 Merikaarron isännät kyläkokouksessa käsittelivät lastenkoulun opettaja-asiaa ja päätyivät esittämään opettajaksi Juha Antinpoika Störviä. Mahdollisesti kirkkoherra hyväksyi opettajan, sillä jo vuoteen 1857 päättyvässä kirkonkirjassa hänen kohdallaan on merkintä "Koulumestari". Hänestä on enemmän tietoa ja käsialanäyte Merikaarto-sivuston artikkelissa "Merikaarron hiljaiset kirjamiehet".

Riippusilta on uusi 1929. Takana Osuuskauppa ja siitä vasemmalle Juha Antinpojan koti Störvi. Edessä oikealta Ilmi Mäenpää sekä opettajattaret Anni Huru ja Hanna Martikainen.

 

 

Störvin opetuspaikasta ei ole mainintoja. Mahdollisesti hän piti koulua kotonaan Störvissä, myöhemmässä Kronholmissa (Suomalaisen talo Siltarannan luona, on suoraan vastassa sillalta tullessa), jossa hänen hoitamansa kyläkirjastokin oli. Tultuaan valituksi kyläkirjaston hoitajaksi Juha Störvi kirjoitti sille peruskirjan, jossa perusteli kirjaston tarpeellisuutta sivistyksen kohottajana mutta erityisesti uskon elävöittäjänä ja tapojen siistijänä. Tekstistä päätellen hän oli hyvin kirjoitustaitoinen mies.

Oppilailleen hän saattoi antaa tehtäväksi kopioida mystikkojen tapaan uskonnollisia kirjoituksia, lähinnä legendoja. Näitä on säilynyt Juha Vaalin ja Juha Matinpoika Störvin (sanottiin Kittilän Janneksi) kirjoittamina. Tämä Juha oli Juha Antinpojan sisaren poika naapuri-Törvistä. Juha Matinpojan teksti Advokaatti Harbingtonista on Vähänkyrön kirjastossa. Juha mainitaan 1880-luvun alussa kirkonkirjassa lastenopettajaksi.

JÄRJESTELYJÄ
Vuonna 1873 pitäjänkokous päätti perustaa pitäjään 12 koulua. Kyläkunnan tuli hankkia kouluhuone, ellei opettajalla itsellään ollut. Opettajat, miehen tai naisen, otti kirkkoneuvosto. Kullekin koululle tuli kolmihenkinen johtokunta. Lukuvuodessa tuli olla kaksi lukukautta, 15.10 - 15.12 ja 15.1. - 1.5.

Vuonna 1885 päätettiin perustaa kaksi alhaisempaa kansakoulua, toinen ylä- toinen alapäähän pitäjää. Alapään koulun johtokuntaan nimettiin Merikaarrosta Juha Vaali.
M.O.Karttusen mukaan yläpään koulu siirrettiin Merikaartoon 1887. Kuri oli kiinteä, opetus uskonnollista. Työtä tehtiin uutterasti, mutta oppimisen iloa oli vähän. Tämä alempi koulu lakkautettiin 1890, kun Merikaartoon saatiin (ylä)kansakoulu. Alkuopetus jäi taas vanhan kyläkoulun varaan. Karttusen mukaan Merikaarrossa toimi myös ruotsinkielinen kyläkoulu.

MYNTTI-UPSEERI
Pitäjän alapään alhaisempi kansakoulu toimi osan vuotta Merikaarrossa, osan vuotta Torkkolassa ja kolmannen jakson Järvenkylässä. Opettajana oli Jaakko Myntti, entinen aliupseeri ja Uudentalon vävy-isäntä. Muiden muassa Jaakko Kukko, s. 1877, oli hänen opissaan. Myntistä hänen elinaikanaan tehdyn kuvauksen mukaan hän oli alkuopettajana 10 vuotta ennen Mullon koulussa aloittamistaan. (Seinäjoen kirjasto, Tuomaalan kokoelma, kansanperinnettä Vähäkyröstä).

Vanha Mäkikukon talo, jossa Myntti opetti, myöhemmin ruotsalainen koulu.
Jaakko Iisakinpoika Myntti opetti Merikaartolaisia n. 10 vuotta js sen jälkeen Mullon lapsia.
Lauttasillalla vasemmalta opettajatar Fanny Rikberg, hänen sisarensa, ruots. koulun opettajatar Alfhild Willing seisomassa tynnyrillä sekä Rikbergien käly tyttärineen.

 

Koulupaikkana Merikaarrossa oli ainakin osan aikaa Mäki-Kukon tupa, jossa ruotsinkielinen kansakoulu toimi vuodesta 1911 alkaen. Tontilla asuu nyt Erkki Karila. Koulu oli pienellä mäellä, jonne talon asukkaat vetivät lehmille juottovettä joesta. Jaakko Kukon koti, myöhempi Karila, oli samalla kohdalla joen rannassa. Kouluhuoneen kalustus oli yksinkertainen. Seinällä ei olut kelloa eikä sitä ollut opettajallakaan. Lapsista vanhimmat pantiin opastamaan nuorimpia tavaamisessa.

Kerran oli joku isompi poika määrätty opettamaan Jaakolle tavaamista. Aikansa tankattuaan annettua sivua pojat alkoivat selata aapista tullen vanhan aapisen keskiaukeamalle. Vasemman sivun otsikosta tavattiin: K-E-R-KER= T-O-TO=KERTO=T-A-U---= KERTOTAULU. Siirryttiin oikealle sivulle ja tavattiin: Jii-Aa-Jaa= Koo- oo..-, " Täälähän on Jaakoontaulu", sanoi silloin vanhempi. Takaa lähestynyt opettaja kuuli sen, läimäytti poikaa poskelle ja sanoi: "Tuos on sun tauluhus.." Sitten sai Jaakko korvapuustin saatesanoin: "Ja täs on Jaakoon tauluhun."

Kerran taas Myntti sanoi: " Käy Jaska äireeltäs kysymäs, mitä nyt on kello." Jaakko kävi, sai vastauksen ja lähti juosten ylös läikkyneen veden jäädyttämää mäkeä koko ajan hopottaen: "kohta lyää kakstoista, kohta lyää kakstoista, kohta lyää kaks!.… ." Hoku katkesi kesken sanan, kun jalka jäätikössä lipsahti. Sitten hoku taas jatkui: "kohta lyää kaks, kohta lyää kaks, koh.." Kun opettaja sen kuuli hän sanoi: " Älä sä Jaska rupia mua narraamhan." Todennäköinen rangaistus on jäänyt unhoon.

Kuri oli jämpti ja rottinkiraippa käytössä. Opettaja alkoi ihmetellä, kun eräs poika kepistä saadessaan vain hymyili. Kun kolme puseroa oli pojalta riisutttu, paljastui alta villapaita, tai selvästi monikossa niitäkin. Riisumisoperaation jälkeen alkoi pojassakin kurinpito tuntua.

ALKUOPETUS KANSAKOULUN AIKANA
Koulun tarpeellisuus oli ajan mittaan selvinnyt kaikille. Kun esitys kansakoulun perustamisesta Merikaartoon tuli kunnassa esiin 1890, se meni yksinkertaisella päätöksellä läpi. Alempi koulu lakkautettiin samassa yhteydessä. Tavaamisen opetus jäi taas vanhan kyläkoulun varaan.

Koulun paikka oli alituisesti ongelmana. Useat opettajat pitivät koulua omassa tuvassaan tai jostain vuokrattiin kouluhuone. Vasituisen kouluhuoneen pystyttäminenkin oli esillä tämän tästä. Kyläkokouksen pöytäkirja 20.2.1895 paljastaa, että rakentamisesta oli luovuttu ja hankkeeseen jo varatut 20 hirttä myytiin Juho Liukolle hintaan 20 mk 40 penniä. 13.8.1896 jouduttiin taas etsimään hyyrättävää tai ostettavaa rakennusta. Ilmeisesti tällä kerralla Liisa Tullenberg otti pitääkseen koulua omassa tuvassaan.

Liisa Alm, Sundell, Tullenberg tupansa edessä n. 1910. Osa rakennuksesta on jo käytetty polttopuuksi.

 

Vuonna 1896 Myntti aloitti opetuksen Mullolan koulussa ja vuodesta 1898 alkaen Merikaarrossa opetti Tullenperin Liisa, suutarin leski Liisa Tuomaantytär Alm-Sundell-Tullenberg. Liisa oli käynyt esiseminaarin ja opetti omassa tuvassaan, joka oli nykyisten Vennerholmien takana mäessä kunnan vesijohtolinjalla pääty joelle päin. Vanhan takan raunioissa kasvaa koivu. Vuonna 1906 Liisa sai opetustyöstä rahapalkaa 132 markkaa, josta 84 markkaa lasten vanhemmilta.

HANNA SEPPÄLÄ TULLENERGIN KOULUSSA
"Mummat piti pikkukoulua. Liisa Tullenberg piti pikkukoulua. Väinö siälä käyy ja mä itkin joukhon. Kerran puolipäiväs Väinö tuli syömään ja mä taas itkin. Äitee sanoo jottei hän enää kestä tuota parkua. ja vei mun sinne. Mumma sanoo jotta on se paha, kun muut on jo 3 viikkoa edellä. Kun toiset 3 viikkoa oli menny, olin ottanu muut kiinni.

Kinkerillä oltihin. Mumma sanoo jotta pitää lujaa lukia jotta kaikki kuuloo. Siälä oli Pastori Saarinen. Minä olin 6 täyttäny ja lasketin menemään. Äitee oli hävenny, mutta Mumma käski.kovaa puhua.

Ei koulussa ollu välituntia, ja kun…, eihän siälä ollu hyysikkääkään, Mäenpään riihen kulman takana asioitiin. Kotia mentiin syämhän, lehmääkään ei ollu. Pikkukoulus sai olla siihen asti kun kansakoulu tuli, olin kai 2 ½ v. Kirjoja oli aappiskirja, katikismus, Aapises oli kaikki kirjaimet, tavattiin, oli kriffelitaulu, pyhäkoulun laulukirja, virsikirja.

Ei siellä laskemaan opetettu. .Eikö sollu niin jotta 2 mk lukukausimaksu syksyllä, 3 mk. keväällä. Jolla oli maitopullo, ne antoo lopun mummalle. Vehnää ei viljelty. Vanhana Liisa-mumma joutui kunnan hoithon. On kuollut Saarensivun Vuorelassa kunnan hoidokkina. Piiskakin sillä oli, metallia, löi pulpettiin. 5-6 lasta istui vierekkäin pulpetissa. "Voi, sinä turki laiska" saattoi mumma sanua. Taisi olla tasan poikia ja tyttöjä. Yksi pieni huone oli ja siinä takka. Oliskhan se ollu 8 kun aamulla mentiin,ja neljään oltiin. Mumma kulki takana rautapiiskan kans."

Vanhoilla päivillään Liisa oli hyvin varaton. Oppilaat ovat kertoneet, että Liisa keräsi oppilaitten eväitten tähteet ja pulloista maidonloput itselleen. Merikaarron kylän pöytäkirjassa on merkintä, että syyskuussa 1906 on myönnetty kylän varoista avustusta opettaja Liisa Tullenbergin huoneen korjaukseen tarvittava määrä. Kustannuksia näyttää kertyneen 34 markkaa10 penniä. Heinäkuussa 1908 päätettiin laittaa tupaan uusi muuri ja hankkia aineet kylän varoilla. Omistajan vastuulle jätettiin muurarin palkka.
Tammikuussa 1911 johtokunta päätti vapaaehtoisesti kylän talo talolta kerätä halkoja koulun tarpeeksi. On epävarmaa, oliko kyseessä vielä Tullenergin koulu.

Syksyllä 1911 vuokrattiin mäkitupalainen Sanna Seppälältä tupa koulunpitoon. Kyseessä oli ilmeisesti "Siukun Sanna", Susanna Mikontytär Seppälä, s.1870, joka toimi palvelustehtävissä kylällä. Tuvan paikasta ei ole varmuutta. Opetuksen aloitti ilmeisesti Akkolan Liisa eli Liisa Mikontytär Seppälä., jonka opetustyö kylällä hyvin muisettiin.

TAKATIEN KOULU
Saman tien alettiin etsiä koululle tonttia. Kyläkokouksen pöytäkirja 4.11.1911 kertoo, että alakoulu päätettiin rakentaa ison vainion mäkeen takatien varrelle (lähelle Lehesvuon taloa) tontille, jonka lahjoitti Mikko Hakola, ent. Seppälä, Liisa Akkolan veli. Hakola oli vuosisadan alussa Amerikassa tienaamillaan rahoilla rakentanut tänne perheelleen kodin. Pian hän kuitenkin kyllääntyi asumaan takalistolla, haki Amerikasta lisää rahaa, jolla siirsi tupansa joen varteen sitä samalla laajentaen. Ehkä lahjoitettu tontti oli tämä Hakolan tyhjäksi jäänyt tontti.

Samalla nimettiin toimikunta Mikko Hakola, Mikko Seppälä, Juha Seppälä, Tuomas Parkkari, Kalle Karra ja Juha Vaali tiedustelemaan soveliasta huonetta paikalle siirrettäväksi. Rakennuksesta ei ole tietoa, mutta Vaalin veljekset Jussi, Eino ja Niilo ovat kertoneet, että lattialankut saatiin tanssilavasta, joka sijaitsi Savisilla Lahden perässä, Eskelän luona.

Koulun hankinnasta jääneen velan hoidosta keskusteltiin 4.3.1913. Esitettiin muun muassa, että kylän yhteismaista, eli kylän kohdalla olevista saarista, Voitilan kosken alla olevasta Haminamaasta y. m. saadut vuokrarahat käytettäisiin velan lyhentämiseen. Äänestyksessä 22 miestä kannatti ehdotusta, joten se tuli päätökseksi.

Asia tuli uudelleen esiin jo viikon kuluttua. Nyt päätetiin ottaa yhteiselle vastuulle 700 markan laina, jota lyhennettäisiin sata markkaa vuodessa. Loppuosa velasta eli 100 mk maksettaisiin nyt kylän varoista. Lainan korko sovittiin niiden vastuulle, jotka olivat edellisessä kokouksessa kannattaneet velan pois maksamista.

Takatien koulu siirrettynä Piukalle Tapani Svenssin pihapiiriin. Myöhempi lisäsiipi ei näy.
Takatien koulun opettaja Liisa Seppälä Akkola.

 

Näin syntyneessä Takatien koulussa opetti Liisa Akkola. Koulun oppilaiden vanhemmilta perittiin maksu. Liisakin oli ajan tavan mukaan vaatelias opettaja ja kovan kurin ihminen. Hän pani oppilaat punomaan pajuista raipan, jolla sanaa tehostettiin.
- - - - - - - - -
KARILAN MEERI PIKKKOULUSSA
Meeri kertoi, että hän oli käynyt ensin, monen muun aikalaislapsen tapaan, vuoden ajan pikkukoulua. Se sijaitsi Vaalista Alaiseenpäähän johtavan Takatien varrella opettajana Liisa Akkola Tässä "flikkakoulussa" istuttiin leveissä pulpeteissa, aina neljä oppilasta samassa. Opetettaessa käytettiin ällästikkua, jolla osoitettiin kirjaimia.
" Kovalla äänellä menthin porukalla tavaten niitä kirjaamia", Meeri muisteli.
" Evääthän meillä oli joukos. Mutta ei siälä mitään sellaasia säännöllisiä tunteja ollut, että luethin ja olthin ja jos vessahätä tuli niin, kysythin jos saa käyrä pihalla".

"Mä muistan, että me aina siitä Liisaaren kautta menthin", Meeri kertoi. Koulumatkalla oli täytynyt ylittää iso oja, johon oli laitettu kaksi lankkua sillaksi. Ylitys oli ollut pelottava, sillä joskus lankut olivat liukkaita ja oja täynnä vettä.

Takatien varrella oli ollut myös pieni lampi eli vähäkyröläisittän vesipotti. " Ja siinä oli muutama tukki, siälä vesipotis, kevättulvan aikana. Me aina sitten menimmä ja trillasimma. Juasthin aina tukilta toiselle yli. Jalaathan siinä kastui jo aamulla koulhun mennes, mutta ei siinä auttanu, piti trillata ku kerran oli vettä ja oli tukkia".

Pikkukoulun jälkeen oli vuorossa alakoulu, samalla paikalla. Opettajana toimi Laimi Vuoksela, joka piti koulua vain vuoden. Uutta olivat mm. säännölliset oppitunnit ja välitunnit. " Se oli säännöllisesti, että tunti tehtihin ja sitte oli se määrätty välitunti. Ja sitte jos tarvitti mennä veshan, niin sitte viitathin ja pyydethin, että saa käydä ulkohuoneessa."

Alakouluun ilmoittautumispäivä oli jäänyt Meerin mieleen. Jokaisen oli pitänyt vuorollaan sanoa nimensä, mutta kaikki oppilaat eivät olleet osanneet kunnolla suomen kielen taitoa tai lausua kaikkia kirjaimia.

OPPIVELVOLLISUUSKOULUN TULO

Vuonna 1921 astui sitten voimaan oppivelvollisuus ja alakoulu tuli kuulumaan kunnan koulutoimeen. Pikkukoulun pitäminen päättyi. Elokuussa 1921 kunnanvaltuusto esitti koulujen haltijoille kysymyksen, voitaisiinko pikkukoulu myydä tai vuokrata alakoulun käyttöön. Kylä ei ollut valmis välittömään myyntiin, vaan koulua tarjottiin tulevaksi vuodeksi vuokralle sadan markan vuokrasta tai opettajan asuntona 200 mk vuodelta.

Kunnan alakoulua pidettiin lukuvuosina 1921-22 ja 1922-23 tässä kylän pikkukoulussa. Elokuussa 1923 kyläkokous päätti jälkikäteen vaatia kunnalta vuokraa 100 mk mainituilta vuosilta ja 200 mk tulevilta vuosilta, jos huonetta vielä kouluna käytetään.

Rakennukselle ei ollut jatkossa koulukäyttöä. Se myytiin Kustaa Svenssille 17 joulukuuta 1924 hintaan 3500 markkaa, jotka rahat päätettiin laittaa Merikaarron kiintonaisen sillan (Yläpään riippusillan) pohjarahastoon. Rakennus on edelleen pystyssä lisäsiivellä varustettuna Piukalla Tapani Svenssin pihapiirissä.

Tämä talo ostettiin kauppiaanleski Gustaava Malanderilta n. 1890. Siihen lisättiin keskelle luokkahuone ja eteinen ja sodan jälkeen vielä luokkahuone yläkertaan.

 

MERIKAARRON ALKUOPETTAJIA
Jaakko Iisakinpoika Myntti, 6.7.1835 - 20.1.1927, aliupseeri, hoiti 2 vuotta vääpelin viirkaa, talollinen Järvenkylässä, alkuopettaja pitäjän alapäässä ja Mullolassa. Opetti vielä 80 vuotta täytettyään. Sai hyvät arvostelut esimiehiltään armeijassa, koulun johtokunnalta ja lasten vanhemmilta.
Jaakon isä Iisakki Iisakinpoika Tomtti, Myntti, 19.9.1812 -
Jaakon äiti Anna-Liisa Jaakontytär Myntti, 24.6.1812 -14.4.1891

Liisa Tuomaantytär Alm, Sundell, Tullenberg, s. 24.3.1838 tai 24.7.1838.
Liisan isä Tuomas Israelinpoika Alm, 18.5.1804 -
Liisan äiti Maria Heikintytär Trofast, Saarenpää 20.10.1807 -

Juha Antinpoika Störvi, 15.7.1806 -
Juhan isä Antti Juhanpoika Hannuksela Störvi, 13.1.1771 -
Juhan äiti Maria Jaakontytär Myntti, 13.12.1778 -

Juha Matinpoika Störvi, (Kittilän Janne) s, 9.2.1851-
Juhan isä Matti Jaakonpoika Störvi, s. 7.6.1811.
Juhan äiti Maria Antintytär Hannuksela Störvi, s. 23.7.1813.

Liisa Mikontytär Seppälä Akkola. s.13.11.1872 - 5.8.1853
Liisan isä Mikko Tuomaanpoika Seppälä, 26.4.1841. - 4.7.1888.
Liisan äiti Susanna Israelintytär Maanmies, 11.9.1840 - 22.4.1913.

Lähteet:
Karttunen: Vähänkyrön koulut,
Verho: Koulumatrikkeli,
Merikaarron kylän pöytäkirjat,
Vähänkyrön kirkonarkisto.
Seinäjoen kirjasto, Tuomaalan arkisto, kansanperinnettä Vähäkyröstä
Tietoja keränneet erityisesti Risto Kiviranta, Pekka Mäenpää ja PK.